Viime aikoina on nähty salkussani jotain sellaista, mitä en olisi vielä paria vuotta sitten koskaan uskonut näkeväni. Tällä hetkellä minun salkussani suurimman sijoituksen kruunua pitää päässään teleoperaattori Elisa, ja samalla hopeamitalitkin on laitettu amerikkalaisen kiinteistöyhtiö Realty Incomen kaulaan. Jo vuosikaudet piikkipaikkaa salkussani pitänyt Nordea on kaikessa hiljaisuudessaan valahtunut jo sijalle kolme.

Eikä näillä näkymin Nordea kauaa ehdi viimeisestä mitalisijastaan nauttia, sillä hissivalmistaja Kone sekä vaanii aivan niskassa. Näillä näkymin on vain ajan kysymys, että vuosikaudet ”ylivoimaisessa ylipainossa” ollut Nordea ei pian mahdu salkkuni top3-sijoituksiin.

Miten näin on edes päässyt käymään? Onko Nordea putoava puukko ja mitä olisi pitänyt tehdä toisin? Tai miksi tämä aihe ylipäätään vaatii oman blogikirjoituksen? Avataanpa tätä keissiä tässä kirjoituksessa.

Artikkelin kuva: Ville Öhgren

Nordea salkussa ylivoimaisessa ylipainossa

Nordea on ollut salkkuni lempilapsi jo noin viitisen vuotta. Ensimmäistä kertaa se oli kunnolla ylipainossa alkuvuodesta 2015, kun sijoitin kaikki opintolainani Nordeaan. Näin jälkikäteenhän on helppo naureskella tuolle typerälle peliliikkeelle. Laittaa nyt kaikki opintolainat yhden kortin varaan. Ehkä näin, mutta menihän se alkuun toisaalta varsin mukavastikin.

Ostin Nordeaa muistaakseni 350 kpl kerralla alkuvuodesta 2015 opintolainan voimalla, kurssin ollessa 9,22 euron luokkaa. Ostohetki sijoittui noin paria viikkoa ennen Nordean tilinpäätöstä vuodelta 2014, jonka yhteydessä kerrottaisiin myös tuleva osinko. Tästä hetkestä alkaen on Nordea ollut suurin omistus omassa salkussani.

putoava puukko
Nordean oston ajoitus oli täydellinen vuonna 2015.

Lopulta sieltä tuli helkkarin hyvä tilinpäätös, joka ylitti odotuksia. Kurssi ampaisi kuin salamana yhdeksästä eurosta yli 12 euroon. Samoin nousivat ne aivan täydellisesti ajoitetut opintolainalla ostetut Nordeatkin. Olin tilanteessa, missä olin onnistunut velkavivun avulla tekemään parin viikon aikana nelinumeroiset voitot osakkeilla.

Minulla on ollut jo pidempään tässä blogissa työn alla minun tekemistäni sijoitusmokista kertova blogikirjoitus. Voin jo nyt spoilata, että tuo Nordean kasvupyrähdys sijoittuu listalla varsin korkealle. Eikö olekin jännä juttu, että suurin onnistumiseni on samalla ehkäpä suurin sijoitusmokani?

Se moka liittyy kuitenkin omaan käytökseeni kyseisessä tilanteessa. Minulla nousi tilanteessa rehellisesti sanottuna pissa päähän. En nyt ääneen tietenkään retostellut asialla, mutta mielessäni pidin itseäni mestarisijoittajana, ja samalla ihmettelin niitä sijoittajia, jotka tyytyivät vain indeksituottoihin. ”Kato ku vähän perehtymällä pystyy aika helposti tekemään kunnon tuottoja.

Jälkikäteen ajateltuna täysosumani oli kyllä rehellisesti sanoen enemmän juopontuuria, kuin raudanlujaa ammattitaitoa. Satuin vain olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja kaiken kukkuraksi vieläpä lainarahat kainalossa. Tämähän on muuten yksi aika yleinen ja vähän hassuhko klisee piensijoittajien parissa. Kun voitetaan, ne ovat aina piensijoittajan omaa taitoa. Kun taas hävitään, usein syytetään huonoa tuuria, tai muuta ulkoista tekijää.

Ylipaino rapistuu kun Nordea sulaa

Siihen kevääseen 2015 se Nordean lento oikeastaan loppuikin all time high’n muodossa. Vuonna 2016 tehtiin nopea lasku, josta vielä ponnistettiin lähes takaisin 12 euron hintoihin, mutta vuodesta 2017 alkaen Nordean matka on ollut silkkaa alamäkeä. Jos joku on viimeisen kahden vuoden aikana Nordeaa ostanut ja holdannut, nämä ovat lähes pomminvarmasti pakkasella kovasta osingosta huolimatta.

En muista paljonko Nordean osuus salkustani on parhaimmillaan ollut. Pienellä perstuntumalla voisin heittää, että suurimmillaan Nordeassa on ollut noin kolmannes salkkuni sisällöstä. Sen vuoksi nyt tuntuukin aika hurjalta, ettei finanssijätti välttämättä mahdu salkkuni top3-sijoituksiin.

Eikä tässä vielä kaikki. Nordean viimeisimmän persmäen aikana olen tankannut lisää Nordeaa. Loppuvuodesta 2017 sekä alkuvuodesta 2019 on salkkuuni tullut lisää Nordean osaketta, ja näistä lisäyksistä huolimatta tilanne on nyt mitä on. Yhtenä syynä ostolle olen pitänyt sitä, että oston avulla lasken Nordean keskikurssia.

Kannattaako keskikurssia alentaa?

Case Nordea pistää allekirjoittaneen miettimään keskikurssien alentamisen järkevyydestä. Aika säännöllisesti sosiaalisessa mediassa tulee vastaan kommentteja tyyliin ”alennetaas keskikurssia ja tankataan lisää Nordeaa.”

Vaikka keskikurssin alentaminen tuntuu nopeasti ajateltuna huojentavalta idealta oman salkun punaisuuden korjaamiseen, kolikon toisella puolella myös riskit kasvavat. Samalla kun alentelet keskikursseja, sen ohessa työnnät myös kenties käsiäsi entistä syvemmälle shaibaan. Mikäli pudotus jatkaa jatkumistaan, häviät jatkossa laskun myötä vielä enemmän rahaa. Eli toisin sanoen tappioiden määrä kasvaa vielä nopeammin kuin aiemmin.

Monet piensijoittajat ovat varmasti kuulleet putoavista puukoista. Sillä viitataan siis laskevaan osakkeeseen, jota koitetaan pienellä riskillä napata kiinni ilmasta. Joskus puukon voi saada ilmasta kiinni satuttamatta sormiaan, mutta monesti sankaritekojen yrittämiset päättyvät verisiin sormenpäihin. Toisaalta taas onnistuessaan riski todellakin kannatti ottaa.

Samat säännöt potevat myös osakkeisiin. Mikäli onnistuu tarttumaan jo pitkään laskeneeseen osakkeeseen sieltä pohjilta, saa äkkiä varsin hyvät tuotot. Jos osake taas jatkaa laskemistaan myös ostosi jälkeen, seuraukset voivat olla hyvinkin kalliit.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Elisa ja Kone tuovat balsamia putoavan puukon tekemiin haavoihin

Tällä hetkellä ei voi oikein kuin nauraa omille alkuvuonna tekemilleni Nordean sijoituksille. Tammikuussa hintaan 7,8 e/kpl ostetut osakkeet ovat olleet vähintäänkin surkeita. Jopa niin surkeita, että vaatii hieman jo taitoa löytää kehnommin tuottanutta sijoituskohdetta samalla aikajaksolla.

Meille monille on monesti vaikeaa tankata sellaisia osakkeita, jotka ovat rutkasti plussan puolella. Minun kohdallani näin voi sanoa Elisasta ja Koneesta. Elisaa ostin hintaan 18 euroa noin kuusi vuotta sitten, enkä ole raaskinut tankata sitä kertaakaan yhteiselomme aikana.

Sama homma oikeastaan Koneen kanssa, vaikkakin yhteistä matkaa on kertynyt vain viitisen vuotta, ja Konetta olen kertaalleen tankannutkin taipaleemme aikana. Jälkiviisaana voi vain todeta, että olisi kannattanut tankata enemmänkin.

Tämähän on aika perinteinen psykologinen juttu. Emme raaski maksaa samoista osakkeista kovempaa hintaa, jolla olemme aiemmin samaisia osakkeita ostaneet. Samaan aikaan taas pakkaselle valahtaneet osakkeet tuntuvat halvoilta, koska vertaamme niitä vanhoihin sijoituksiimme.

Koneen ja Elisan kohdalla on todettava myös se, että ne molemmat ovat tupanneet olemaan aika kalliisti hinnoiteltuja yhtiöitä viimeiset vuodet. Arvopaperi on julkaissut uutisia otsikolla ”Koneen osake on kallis” varmaan yhtä usein, kuin iltapäivälehdet ovat hehkuttaneet Cheekin ökyautoja. Vaikka osakkeen kallista hintaa on jankutettu useiden palstametrien verran, ovat Elisa ja Kone kyenneet silti jatkamaan nousuaan.

Olen joskus verrannut osakkeita ystäviin. Hyvistä frendeistä kannattaa pitää aina kiinni, samalla kun huonoista kavereista kannattaa hankkiutua eroon. Useinhan me mietimme osakkeita juuri päinvastoin, eli haluamme myydä kurssiraketit ”koska ne on vielä voitolla”, ja samalla sitten pettyjistä pidetään kynsin hampain kiinni, ”koska en halua myydä tappiolla.

Toinen monien sijoittajien tuntema toteamus liittyy tappioiden realisoimiseen. ”Cut losses short and let profits run”, eli vapaasti suomentaen realisoi tappiot nopeasti ja nauti voitoista pitkään. Tässäkin olisi ehkä vähän totuuden siementä Nordeaan liittyen.

Nordean osakkeen tulevaisuus mietityttää

En tiedä vielä mitä tekisin salkussani mätäneville Nordeoille. Kiitos Sammon lisäosingon, minulla on nyt salkussani yhteensä 1 142 kpl Nordeaa. Ai ai, kun osakkeen arvo olisi nyt siellä all time high-lukemissa päälle 12 eurossa. Tuolloin olisi ihan merkittävä potti kiinni finanssijätissä, mutta turhahan näitä on jossitella.

Tällä hetkellä olen ottanut persnettoa noin 4 700 euron edestä pelkällä Nordealla. Toki osingot (bruttona) niistävät tuosta noin puolet pois. En voi siis mitenkään sanoa Nordea-sijoituksiani onnistuneiksi.

Mitäs näille Nordean osakkeelle kannattaisi sitten tehdä? Yksi varsin potentiaalinen idea voisi olla tappioiden realisoiminen verotusmielessä. Ei tarvitsisi ainakaan osinkoveroja maksella hetkeen.

Sijoitusfoorumit sokaistuneet Nordean osakkeesta

Jos olisi oikein kova pelimies, voisi myydä Nordeat, realisoida tappiot, ja ostaa osakkeet myöhemmin takaisin. En kyllä usko, että minussa olisi noin paljoa pelimiestä. Jos minulta kysyttäisiin arvausta, niin arvaisin, että Nordean hinta alkaa vielä jossain vaiheessa syksyä nelosella. Tämä oli siis vain minun arvaukseni, eikä se ole yhtään sinun arvastasi parempi.

Toisaalta taas Nordeaa lyödään nyt aika surutta. Nordean kanssa oli monta vuotta vähän ongelmallista löytää hyvää sijoituskeskustelua, kun kaikki sijoitusfoorumit oli varustettu varsin sinisin värilasein varustetuilla kommentoijilla. Enkä tarkoita tällä kommentillani nyt Aki Pyysingiä, vaan keskivertoa piensijoittajaa.

Monissa Nordeaa koskevissa sijoituskeskusteluissa päädyttiin vain laskemaan muhkeita osinkotuottoja. Ketään ei tuntunut katsoa Nordeaa isommassa mittakaavassa. Pelkkä osinkotuottohan ei kerro yrityksestä oikein yhtään mitään. Tai oikeastaan, iso osinkotuotto kertoo pikemminkin tummista pilvistä osakkeen ympärillä, kuin että sijoituskohde olisi hyvä. Jos osinkotuotto on kova (puhutaan yli 7% osingosta), niin tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta sitä, että:

  • Markkinat eivät usko osakkeeseen. Toisin sanoen, osake ei kelpaa markkinoilla, mikä on ehkä merkki jostain pahasta.
  • Osinko(tuotto) ei ole kestävällä pohjalla. Osinkoa saatetaan jakaa enemmän kuin yhtiö tekee tulosta ja sen vuoksi suurella todennäköisyydellä osinkoa leikataan lähivuosina.

Näistä kahdesta oikeastaan molemmat kohdat osuvat Nordeaan melko hyvin. Osake ei ole ollut järin kuumaa kamaa viime aikoina, ja samaan aikaan Nordean osingonleikkausta on alettu pitämään todennäköisenä skenaariona. Esimerkiksi eräässä Arvopaperin artikkelissa Deutshe Bank veikkasi osingon puolittuvan ensi vuonna.

Jopa Sampo hehkutti Nordean osakkeen halpaa hintaa

Nordean osingon leikkaaminen olisi aika yllättävä liike, sillä erityisesti Sammossa ollaan liputettu sekä heidän, että Nordean osinkojen kasvamisen puolesta. Esimerkiksi Sammon yhtiökokouksessa 2018, jossa olin itse paikalla, muistan joko Björn Wahlroosin tai Kari Stadighin todenneen, että Nordealla olisi helposti varaa maksaa vaikka useamman vuoden ajan pitää osingonjakosuhdetta yli sadassa prosentissa. Toisin sanoen, Nordealla olisi vahvan taseen ansiosta varaa maksaa enemmän osinkoa, kuin se tekee uutta tulosta.

Hassu fakta samaisessa Sammon yhtiökokouksessa huhtikuussa 2018 oli se, että yhtiön johto kehui ääneen varsin kovasti Nordean halpaa hintaa. Tuolloin Nordean osakekurssi kahlasi 8 ja 8,5 euron välissä. Minulle jäi ainakin herrojen puheenvuorosta mieleen se, että Sampo ostaisi näillä hinnoilla mielellään lisää Nordeaa, mutta uusien osakkeiden ostaminen vaatisi paljon byrokratiaa. Olen kirjoittanut Sammon yhtiökokouksesta seuraavanlaisesti huhtikuussa 2018:

”Kari ja Nalle mainitsivat molemmat monesti miten Nordea on halvasti hinnoiteltu tällä hetkellä. Kuulemma Sampoa houkuttelisi ostaa lisää Nordeaa, mutta valitettavasti tässä tulevat monet eri rajoitukset ja säädökset vastaan. Tällä hetkellä Sampo on jo maksimimäärällä kiinni yhtiöissä.”

Näin Sammon osakkeenomistajana täytyy varmaan kiittää noita rajoituksia sekä Nordea-piikin täynnä olemista. Ehkä ihan hyvä homma, ettei Sampo mennyt ja ostanut puolitoista vuotta sitten lisää Nordeaa reilun kasin hinnoilla. Nordean osakekurssi on niiannut tuosta hetkestä peräti kolmanneksen.

Loppupäätelmät: Nordea on putoava puukko, mutta kuinka pitkään?

Tulipas taas pitkä ja repalainen teksti taas kirjoitettua. Sen vuoksi voisi pienimuotoiset tiivistelmät olla paikallaan.

  • Alentamalla keskikursseja työnnät kätesi entistä syvemmälle yhtiöön. Mikäli lasku jatkuu, lisäyksen jälkeen kurssiniiaus tulee aiempaa kalliimmaksi.
  • Hyviin yhtiöihin kannattaa syöttää rahaa, vaikkakin se nostaisi keskikurssiasi.
  • Suuri osinkotuotto ei kerro hyvästä sijoituskohteesta, vaan pikemminkin tummista pilvistä osakkeen ympärillä.
  • Onnistumisien ei kannata antaa nousta hattuun, sillä ilo voi olla lyhytaikaista.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Artikkelin kuva: Ville Öhgren

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

2 kommenttia kohteessa “Elisa ja Kone tylsyttävät putoavan puukon – case Nordean osake

  1. Anonyymi kommentoi:

    No minulla on 5000 Nordeaa ja keskihinta on yli 8 euron joten tappiot ovat suurempia kuin sinulla. Tällä hetkellä odotan, koska se alkaa nousta ja ostan sen jälkeen. Jos se laskee 4 euroon, niin ostan joka tapauksessa.

  2. Kinski kommentoi:

    Nordean ehtii myydä joskus jos on tarpeen. Omaa pääomaa yhtiöllä sentään on ja sitä paitsi se tuottaa koko ajan voittoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *