Tuloskausi aukesi jälleen oman salkkuni osalta Nordean merkeissä. Seuraavaksi siis lyhyesti parit sanat Nordean tuloksesta, onhan Nordea selvästi isoin omistukseni.

En ole tyytyväinen yhtään. Vuoden viimeinen neljännes oli selvästi alle odotusten. EPSiä kertyi Q4:ltä 0,15e (vuotta aiemmin 0,25e). Koko vuoden tulos 0,75e on sekin selvästi alle viime vuoden (0,88e), ja eipä tuo viime vuosi 2016 ollut edes kovin hyvä tulos.

Osinko Nordealla nousi mielestäni yllättävän paljon. Viime vuonna omistajille tilitettiin 0,65e osakkeelta ja kuvittelin itse osingon nousevan sentillä. Nyt osinkoa ruuvattiin kuitenkin ylös peräti kolmella sentillä. Osinko kasvoi 4,6 % edelliskeväästä mikä on hyvä, mutta enemmän tässä huolettaa nyt payout ratio, eli osingonjakosuhde. Sehän kertoo siis kuinka suuren osan tuloksestaan yhtiö jakaa omistajille. Kun tulosta tehtiin 0,75 euron edestä, ja osinkoa annetaan pois 0,68 euroa, on osingonjakosuhde 90,67 %. Tuo on aika helkkaristi. Vain alle 10 % tuloksesta jää itse yhtiölle.

Nalle on luvannut monesti meille osakkeenomistajille kasvavia osinkoja, mutta hieman tässä alkaa jo iho nousemaan kananlihalle. Osinkoa ei voida kasvattaa enää montaa kevättä ilman selvää tulosparannusta. Noh, onneksi konsernijohtaja Casper von Koskull hieman lupaili parempia aikoja:

”Emme ole tyytyväisiä tuloskehitykseen loppuvuonna 2017. Uskomme, että konsernin tulos paranee vuonna 2018. Odotamme tuottojen kasvavan hieman, kulujen pienenevän ja luottojen laadun pysyvän vakaana. Nordea on nyt aiempaa vahvempi ja vakaampi. Siksi luotan siihen, että olemme valmiita hallitsemaan riskit ja haasteet sekä hyödyntämään tulevat mahdollisuudet kotimarkkinoillamme.”
-Casper von Koskull, 24.1.2018


Jos nyt jotain positiivista voitaisiin Nordeasta hakea, niin nettosinhan tänään 680 euroa osinkotuloja (1000 kpl x 0,68e/kpl). Toki yhtiökokous vielä siunaa myöhemmin osinkoehdotuksen, mutta enemmän varmasti tänään tienasin osingoilla kuin mitä saan ansiotyöstäni.

Artikkelin kuva: Ville Öhgren

Kriisistä kriisiin

Viime aikoina Nordea on päässyt jälleen taas ikäviin otsikoihin, sillä Yleisradion juontaja Yagmur Özberkan kertoi yhtiön pankkivirkailijan suhtautuneen tähän rasistisesti asuntolainaneuvotteluissa. En tiedä onko kyseinen heitto ollut sitten vahinko, eli ”sammakko suusta” vaiko kenties epäonnistunut tunnelmankeventäjä. Fakta on kuitenkin se, että ammattitaitoinen lainaneuvottelija ei tuollaisia suustaan päästä. Rasistiset vitsit ovat kuitenkin aika tulenherkkä aihe, joten jättäisin itse niistä vitsit suosiolla vääntämättä.

Se mikä meikäläistä on kuitenkin tässä Nordean ”rasistikohussa” minua huvittanut, on katajaisen kansan suhtautuminen siihen. Yleensä kun Nordeaa lyödään lujaa aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus, tällä kertaa monet ”lottokuponkikansasta” ovat asettuneet Nordean puolelle. ”Mitä väärää Nordea muka teki, ei mitään” tuntui olevan yleinen reaktio jossain Facebookin kommenteissa. Jotkut taas vähättelivät Özberkanin tarinaa, parhaimmat syyttivät kokonaan valheeksi. Ilmeisesti juttu on täyttä totta, sillä jopa Nordean liiketoiminnanjohtajakin asian myönsi. Ei pitäisi olla enää jossiteltavaa onko näin tapahtunut.

Aika erilaisia kommentteja sai Özberkanin juttu, versus mitä minusta itsestäni tehty juttu. Marraskuussa kerroin Taloussanomille hieman asuntolainani kilpailuttamisesta. Kun haastattelussa tuli ilmi ongelmani Nordean kanssa, veti TalSa siitä heti isot otsikot. Vaikka jutun pointti oli minun asuntolainani, silti jutusta jäi pois esimerkiksi se miten sain parhaimman tarjouksen Osuuspankista. Toimittaja kun tykkäsi nostaa jalustalle vain Nordean ongelmat.

Minun juttuni keräsikin TalSan kommentteihin lähinnä selälle taputtelua. Monet kertoivat omista huonoista kokemuksistaan asuntolainaneuvotteluissa Nordean kanssa. Yksikään ei tuntunut kyseenalaistavan minun väitteitäni, vaikka kovin paljoa se ei eronnut Özberkanin tavasta kertoa ongelmista.

Ihan aiheellista pohdittavaa onkin nyt se, että miksi aina Nordea? Miksi esimerkiksi toinen iso pankkikonserni Osuuspankki ei ole ongelmissa yhtä usein? Silloinkin kun OP on jonkinlaisissa ongelmissa, ne ovat yleensä teknisiä ongelmia, kuten pari viikkoa sitten kahteen kertaan veloitetut maksut. En muista lukeneeni juttuja siitä, miten Osuuspankin lainaneuvottelija olisi laukonut jotain tyhmää tai ollut muuten väärässä. Minun mielestäni jotain on pahasti vialla, kun näitä erilaisia kämmejä löytyy aina samasta paikasta.

Nordean tulevaisuus ja menneisyys

Nordean tulevaisuus on mielestäni aika hämärän peitossa tällä hetkellä. Pääkonttorin muuttaminen Helsinkiin tuo mukanaan etuja, samoin investoinnit IT-puolelle lähestyvät loppuaan. Siinä hyviä uutisia. Apple Payt sun muut taas ovat vielä täysiä kysymysmerkkejä. Näitä asioita pohdin marraskuussa ostaessani pienen nökkösen Nordeaa lisää. Eipähän tainnut tuokaan osto ajoittua kovin täydellisesti.

Sitten palataankin menneisyyteen. Tein Excelissä parit pylväsdiagrammit, jotka ajattelin myös esittää teille. Niissä on dataa Nordean vuosilta 2012-2017. Meille sijoittajille nämä edustavat siis vuosina 2013-2018 julkaistuja lukuja, tänäänkin kun julkaistiin viime vuoden tulos.

Lähdetään ensiksi liikkeelle Nordean tuloksesta sekä osingosta. Osinkohan on ollut kasvu-uralla keväästä 2012 alkaen. Nordean tulos oli nousujohteinen vuoteen 2016 asti, jolloin otettiin pieni askel taaksepäin. Tänä vuonna peruuttelu jatkuu yhä. Nyt ollaan siis lasketeltu 18 % alaspäin vuoden 2015 huippulukemista.

Osinkoja kannattaa lähteä perkaamaan vasta seuraavan kuvaajan jälkeen.

Kuvassa ehkä vähän yleisten sääntöjen vastaisesti pylväsdiagrammi, josta löytyy sekä osingonjakosuhde että osingon kasvu. Kuten näistä pylväistä näemme, Nordean osingonjakosuhde (payout ratio) on ollut kasvanut osingon myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että osingon kasvattaminen on rahoitettu pääasiassa vain osinkopolitiikan avulla, eikä tuloskasvun avulla. Osingonjakosuhdetta voidaan tarvittaessa repiä vaikka sataan prosenttiin, tai jopa sen ylikin, mutta pidemmällä aikavälillä katsottuna osinko ei voi olla kasvusuunnalla mitä lähempänä ollaan jatkuvasti sataa prosenttia.

Osingon kasvattaminen sekin on viime vuosina hidastunut paljon. Vuosi 2014 oli aivan ehdoton, kun osinko nousi kerralla 42 sentistä 62 senttiin. Sen jälkeen kasvu onkin ollut selvästi hitaampaa. Laskin että tuon tarkastelujakson aikana osinko on noussut keskimäärin 18,47 %.

Lopuksi vielä Nordean osakekurssi aikaväliltä 1.1.2012 – 25.1.2018 klo 11. Vierellä vertailun vuoksi sinisellä Helsingin 25 suurimman yhtiön indeksi. Kovin paljon aaltoilevaa tuntuu Nordean veneessä istuminen olevan. Indeksin kyydissä suunta on ollut kuitenkin pääasiassa ylöspäin. Indeksisijoittajat ovatkin pyyhkineet minun sijoituksilla lattiaa viime aikoina, mutta en silti aio heittää kirvestäni kaivoon.

Markkinat viisaampia kuin minä ja Jukka

Tätä kirjoittaessa puoliltapäivin 25.1.2018 on reilun parin prosentin laskussa. Itse veikkasin Sharevillessä -3 %, ja muiden huutaessa jopa -10 %:n lukemia, olisi mieleni tehnyt vetää omaa arvaustani lisää alaspäin. Sen verran kamalalta tulos mielestäni vaikutti. Kuitenkin, myös tällä kertaa markkina oli kanssani hieman eri mieltä. Taas osoitus siitä miten osakekurssien käytöstä on todella vaikea ennustaa etukäteen. Parhaimpana esimerkkinä hetki sitten julkistettu Koneen positiivinen tulosvaroitus, mikä sai hissivalmistajan osakekurssin putoamaan yhtä paljon kuin tänään Nordealla. Ota nyt näistä selvää.

Kone muuten julkistaa tänään oman tilinpäätöksensä lounasajan jälkeen. Innolla odotan tulisiko sieltä parempi tulos kuin Nordealta.

Loppuun voisin vielä nostella esiin Jukka Oksaharjun laskutoimituksia Nordeasta kolmen vuoden takaa:

Nordea etenee kuin luotijuna
Pari sanaa Nordean Q3-raportista

Jukka Oksaharju maalaili reilu kolme vuotta sitten miten Nordea voisi jakaa vuoden 2015 tuloksestaan (eli siis maksanut keväällä 2016) osinkoa 0,71 euroa osaketta kohden. Tämä perustui Oksaharjun ennusteeseen yhtiön vuoden 2015 tulokseen kerrottuna 75 % osingonjakosuhteella.

Noh, jälkiviisaana on helppo huudella miten 75 %:n osingonjakosuhde kyllä saavutettiin, mutta osinko on jäänyt paljon alle Jukan arvioiden. Se selittyy ennusteluja huonommilla tuloksilla. Jukka arvioi miten keväällä 2016 Nordean osaketta voitaisiin mahdollisesti kaupata reilun 14 euron hintaan. Huti siinäkin.

Tarkoitukseni ei ole missään nimessä naureskella jälkiviisaana tapahtumille. Miksi naureskelisinkaan, onhan minun salkkuni myös kärsinyt Nordean odotettua kehnommasta kehityksestä? Halusin vain tuoda esille nämä vanhat laskelmat, lähinnä osoittaakseni miten Nordea on jäänyt selvästi monen piensijoittajan odotuksista.

Ps, pieni ikävä tuli noita tekstejä lukiessa Jukka Oksaharjun ”vanhaa tuotantoa”. Noita blogikirjoituksia lukemalla minäkin tästä touhusta aikoinaan innostuin. Selviä esimerkkejä ja helposti ymmärrettävät spekulaatiot. Termitkin kerrotaan niin selvästi että aloittelijakin ymmärtää. Harmi kun Jukkaa vedellään nykyään ahkerasti vähän sinne ja tänne. Bloggaaminen on selvästi jäänyt viime vuosina vähemmälle.

Saatat olla kiinnostunut myös:
Insinööri eksyi Taloussanomien sivuille
Osto: 1000 kpl Nordeaa rikki!
Salkkuni Q2 tuloskausi yskii
Kohti omistusasuntoa – tiivistelmä kaikista teksteistä

Artikkelin kuva: Ville Öhgren

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

3 kommenttia kohteessa “Nordea, petit minut ja Jukan – taas

    • RJW kommentoi:

      Varmaan on noinkin että Jukan suosio on tuonut mukanaan myös vähän kahleita ranteisiin kommentoinnin suhteen. Tai toinen potentiaalinen selitys on panostaminen ennemmin kirjoihinsa. Miksi kirjoittaa julkiseen blogiin niin paljon, kun voi kirjoittaa samat stoorit kirjan kansien väliin maksavalle lukijakunnalle? 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *