Enää ei ole montaa viikkoa kevään osinkokiiman mahdolliseen alkamiseen. Osinkokiimalla tarkoitan sitä aikaa, kun Helsingin pörssin yhtiöt alkavat tammikuun lopussa-helmikuun alussa tiputella edellisvuoden tilinpäätöstietojaan.

Näissä tilinpäätöksissä tulee ilmi millaista osinkoa yhtiö aikoo ehdottaa jaettavaksi. Tämä osinko lähes poikkeuksetta sitten siunataan noin kuukautta myöhemmin pidettävässä yhtiökokouksessa.

Talousblogi säästöblogi 2020 listaus aloittelijalle

Ilmaista rahaa tarjolla? No ei!

Koska tilinpäätöksen yhteydessä osakkeenomistajille ”luvataan” sellaista asiaa kuin ”ilmainen raha”, sehän aiheuttaa usein innostusta markkinoille. Etenkin kovaa osinkotuottoa tarjoavia yhtiöitä tankataan mielellään.

Sinänsähän tuo osinkokiimahan on aika hullunkurista. Osinko ei ole kuitenkaan mitään ”ilmaista rahaa” kuten yllä vitsillä kirjoitin. Tosin sitä usein luullaan sellaiseksi. Todellisuudessahan osingon maksaminen on kuin omistaja siirtäisi rahaa taskusta toiseen. Omistamasi yhtiön kassassa on rahaa ja se siirtyy vain sinun pankkitilillesi.

Samalla kun siirrät rahojasi taskusta toiseen, Verohallinto haukkaa hyenan lailla osan sinun rahoistasi. Mitä muhkeampi osinkotuotto yhtiöstä irtoaa, sitä enemmän lahjoitat rahaa valtion kassaan. Meillä köyhälistössä maksetaan osinkoveroa 25,5 % ja massimiehillä sama luku on 28,9 %. Toki kasvurahastoja omistavat voivat naureskella maksaessaan osinkoveroja pyöreät 0 %, heillä kun osingot sijoitetaan takaisin rahastoon Verottajan nuollessa näppejään vieressä. Miettikääpä osakepoimijat sitä kun seuraavan kerran katselette osinkojanne

Suomalainen osinkokulttuuri muuttumassa

Syyskuussa 2017 Neste ilmoitti rukkaavansa hieman osinkopolitiikkaansa. Osingonjakosuhdetta muutettiin siten, että nykyään Neste pyrkii maksamaan puolet tuloksestaan osinkoina omistajilleen, kun aiemmin tuloksesta vain 40 % on valunut osinkoina ulos.

Itse osinkosijoittajana kiinnitin kuitenkin enemmän huomiota toiseen osinkoon liittyvään seikkaan. Neste aikoo siirtyä myös ajalle tyypillisesti puolivuotisosinkoihin. Tämä vaatii vielä yhtiökokouksessa osakkeenomistajien siunauksen, mutten usko hetkeäkään tämän asian kaatuvan.

Vielä viitisen vuotta sitten Helsingin pörssistä ei löytynyt muistaakseni yhtäkään säännöllisesti useampaa osinkoa jakavaa yhtiötä. Kaikki yhtiöt jakoivat osinkonsa kerran vuodessa, ja senkin pääasiassa keväällä. Alexanderstubbmaisesti heitän päästäni että tuolloin varmaan 90 % Helsingin pörssin osingoista maksettiin aikavälillä maaliskuu-toukokuu.

Puolivuotisosingot, eli puolen vuoden välein maksettavat osingot alkavat kuitenkin nyt hiljalleen valua jopa meille Härmään asti. Isojen yhtiöiden kohdalla pelin avasi keväällä Wärtsilä, joka maksaa jatkossa osinkonsa kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. M

uistaakseni marraskuussa Wärtsilästä irtosikin ensimmäinen osinko tällä uudella mallilla. Samoin Ruotsin puolelta osaan nimetä omaan salkkuuni vaikuttavan H&M:n vastaavan päätöksen. Myös Henkka-Maukka maksaa osinkonsa kahdesti vuodessa. Muita ruotsalaisia useamman kerran osinkoa maksavaa suuryhtiötä ei tältä istumalta tule mieleeni.

Osinkokulttuurit vaihtelevat eri puolilla maailmaa

Perinteisesti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa osinko maksetaan kerran vuodessa, yleisimmin keväällä. Me olemmekin ehtineet tottua ajatukseen, että kerran vuodessa omistajille ropisee hieman ”omia takaisin” osinkojen muodossa. Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleinen käytäntö muualla maailmassa. Suuressa ja mahtavassa Amerikan Yhdysvalloissa on jo iät ja ajat ollut tapana maksaa osinko joka kvartaalin aikana. Tämä tarkoittaa siis peräti neljä kertaa osinkoa vuodessa.

Tosin tämäkin voi joidenkin mielestä olla puuduttavan tylsä tahti, sillä etenkin REIT-yhtiöistä löytyy jopa joka kuukausi omistajiaan osingolla muistavia yhtiöitä. Näitä ovat mm. minunkin salkustani löytyvä Realty Income, sekä seurantalistallani oleva Stag Industrial.

Lisäksi esimerkiksi Briteissä yleinen tapa osinkojen suhteen tuntuu olevan puolivuotisosingot. Tosin, täkäläisessä kulttuurissa ne maksetaan usein suhteessa 33-66. En tiedä mistä tämä on peruja. Yleisimmin osingot ovat aina jaettu suhteessa tasan, joko kahteen, neljään tai 12 osaan. Britit vetävät siis täysin omanlaista linjaansa.

Rapakon takana parhaat apajat

Minä rakastan näitä tiheämmin tihkuvia osinkoja. Siinä on sijoittajan kannalta mielestäni paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

Muistan miten hämmennyin lähtiessäni penkomaan Jenkkien osakemarkkinoita ja niiden osinkohistorioita. Näytti härmäläisen silmin hassulle, kun vuodessa voi tulla neljästikin osinkoa. Hetken ehdin jo miettimäänkin, että onpa tämä hassu käytäntö, eikö olisi helpompaa maksaa kaikki heti.

Nyt olen kuitenkin jo täysin päinvastaista mieltä. Useammin irtoava osinko on kaikin puolin loistava juttu. Ensinnäkin se tasoittaa sijoittajalle tulevaa kassavirtaa. Parhaimmillaan ostamalla kolmea eri Jenkki-osaketta, jotka maksavat osinkonsa eri kuukautena, saat tehtyä salkun joka tuottaa sinulle päin tuloja joka kuukausi.

Muitakin etuja kuin vain useampi tilipäivä

Minullakin on joskus haaveissa elellä pelkkien sijoitustuottojen varassa, joten siinä mielessä olisi mukavaa mikäli ne tuotot tulisivat ympäri vuoden. Mikäli olisin all-in Helsingin pörssissä, ja kaikki maksaisivat osinkonsa maaliskuun lopusta toukokuun alkuun, joutuisin varmaan alkuvuodesta hieman katselemaan pankkitilin saldoa mitenkä paljon edellisen kevään osinkoja on vielä jäljellä. Tiheämpi osingonmaksutahti takaa tasaiset osinkotulot ympäri vuoden, eivätkä ne kaikki kasaannu enää keväälle.

Lisäksi näen toisenkin hyvän asian useammin maksetussa osingossa. Sen kautta meiltä loppuu iän ikuiset sijoittajien kahvipöytäkeskustelut siitä, kannattaako osaketta ostaa ennen vai jälkeen osingon irtoamisen. Tästä aiheestahan voidaan vääntää vaikka maailman tappiin asti. Osa suosittelee ostamaan heti osingon irtoamisen yhteydessä, koska irronnut osinko painaa kursseja.

Toinen osa taas suosittelee ostamaan ennen irtoamista, koska osinkotuotto on kevyemmin verotettua kuin myyntivoitto. Mikäli osinkoa maksetaan useammin, irtoavan osingon määrä pienenee ja näin sen vaikutukset osakekurssiin hälvenevät. Esimerkiksi mikäli yhtiön osakkeesta irtoaa 4 % osinkotuotto, näkyy tuon kokoinen irtoaminen jo osakekurssissa. Jos taas yhtiö jaksaa osinkonsa neljästi, irtoaa enää yksi prosentti, joka se hukkuukin jo pian normaalin kaupankäynnin sekaan. Puhumattakaan jos yhtiö jakaa osinkonsa 12 kertaa vuodessa.

Hyvä asia on kuitenkin muistaa, ettei useampi tilipäivä tee yhtiöstä yhtään sen parempaa sijoituskohdetta. Mikä tahansa rupufirma kykenee kyllä tarvittaessa jakamaan osinkoa neljästi vuodessa. Jos yhtiön osinkopolitiikasta tai ylipäätään yhtiön tunnusluvuista ei katso mitään muita asioita kuin osingon irtoaminen joka kvartaalissa, kasvaa riskit upottaa kätensä shaipaan.

Esimerkiksi Orava oli muistaakseni ensimmäinen kvartaaliosinkoa Suomessa jakanut yhtiö. Menkääpä kysymään Oravaan 15 euron huipulta sijoittaneilta että eikö olekin yhtiön osinkopolitiikka mahtavaa. Saatte varmaan takaisin ainakin pahoja katseita. Oravan ympärillä kun on viime vuodet leijunut kaikenlaista ikävää ja kurssihuipuistakin on sulanut pois se 2/3-osaa.

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

5 kommenttia kohteessa “Kerralla kunnon sade vaiko tasaisesti ympäri vuoden? – asiaa osingoista

  1. Rahaneuvos kommentoi:

    Omaisuuden kasvuun pyrkivän sijoittajan kannalta olisi tietysti parasta, että yhtiöt eivät jakaisi osinkoa ollenkaan, vaan investoisivat tuotot liiketoiminnan kasvattamiseen. Hulluinta on että yhtiö ottavat velkaa, jonka sitten jakavat osinkoina sijoittajille. Mikäli yhtiöllä on paljon käteistä eikä mielekkäitä sijoituskohteita, niin tällöin rahat on ehdottomasti jaettava osinkoina tai käytettävä omien osakkeiden ostoon, mikäli osakkeen arvostustaso on alhainen.

    Mikäli sijoittaja rahoittaa elämäänsä sijoitustuotoilla, niin osinkotulot ovat tällöin mukava asia, vaikka periaatteessa olisi sama myydä tarvitsemansa rahamäärän edestä osakkeita pois salkusta.

    Mikäli yhtiöt maksavat osinkoa, niin olen ehdottomasti kvarttaaliosingonmaksun kannattaja. Tällöin myös yhtiöiden on helpompi hallita kassavirtaansa ja ne voivat tehdä nopeammin muutoksia toimintaansa, eikä tarvitse pitää tuottamatonta käteistä pankkitilillä pitkiä aikoja. Kerran vuodessa maksettavassa osinjakopolitiikassa en näe hyötyjä.

    • RJW kommentoi:

      Hyviä pointteja sinulla.

      Olikos Seligsonilla joissakin rahastoissa mahdollisuus valita itse kasvuosuudet tai osinkojen ulosmaksu? Näin muistan jostakin lukeneeni. Eli voin tässä vaiheessa rastittaa haluavani osinkoni sijoitettavan uudestaan, mutta ollessani taloudellisesti riippumaton (tai muuten vain persaukinen) voin asettaa rahastoni maksamaan osingot ulos tililleni. Kuullostaa aika mahtavalta, tai vaihtoehtoisesti liian hyvältä ollakseen totta :).

    • Rahaneuvos kommentoi:

      Sijoitettaessa Seligsonin rahastoihin voi valita sijoittaako tuotto-, vai kasvu-osuuteen. Jostain olen myös itsekkin lukenut, että sijoittaja voisi pyytää muuttamaan rahastomuotoa jälkikäteen. Tämä on kieltämättä mahtava (verotehokas) keino niille sijoittajille, jotka haluavat siirtyä elämään osinkotuloilla.

    • RJW kommentoi:

      Samaa mieltä. Vuonna 2017 sain osinkoja 45 eri kertaa (joinakin kertoina saattoi kaksikin yhtiötä maksaa samana päivänä). Mikäli kaikki salkkuni yhtiöt maksaisivat vain yhdessä erässä osinkonsa, olisi niitä tullut vain 18 kertaa. Onhan tuossa suuri ero.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *