Enpä olisi tänään herätessäni kuvitellut tekeväni illalla vielä osakekauppoja. Näin pääsi kuitenkin käymään. Havaitsin aamulla Nordean osakkeen treidaavan alle kympissä, ja päivän mittaisen pohdiskelun päätteeksi päätin siirtyä ostolaidalle. Hieman ennen pörssin sulkeutumista ongin 100 kpl Nordeaa hintaan 9,98e plus kaupankäyntikulut. Kiitos OSKL:n jäsenyyden, jouduin köyhtymään kaupan myötä 7 euroa kaupankäyntikuluista.

Kappalemäärä valikoitui sataan aika yksinkertaisesti. Omistin ennen kauppoja 900 kpl Nordeaa, ja näin sain omistukseni tasan tuhanteen kappaleeseen.

Lue lisää POP Vakuutuksen alennuskoodista painamalla banneria.

Tämä oli peräti kuudes kerta kun menin ostamaan Nordeaa. Edelliset ostot minulla on loppuvuodelta 2015, joten hetkeen ei ole tullutkaan Nordeaa tankattua. Tämä tankkaus oli hieman yli aiemman keskikurssini 9,63e.

Kuten jo alussa kerroin, yllätyin hieman Nordean nykykurssista. Vaikka Nordea onkin suurin sijoitukseni, en osakekurssia ole kovin tarkkaan viime aikoina seurannut. Toki yhtiö muuten on tarkassa seurannassani. Mitään suurta syytä viime aikojen pudotukselle ei mielestäni ole, ainakaan mitään uutta. Toki pankkisektorin tulevaisuus tai Ruotsin asuntokupla aina hieman mietityttää.

Jos vertaa Nordeaa ja Sampoa, täytyy todeta että osakkeita tunnutaan arvostavan aika erilaisin arvostuksin. Tämä on ehkä vähän hassua, sillä Sampohan on aika vakavalla miellä naimisissa Nordean kanssa. Vertailin tässä että vuoden 2017 aikana Nordea on lasketellut 4,61 %, kun taas Sampo on noussut 4,38 %. Hyvä on toki pitää mielessä että Nordea on jakanut enemmän osinkoa kuin veljensä Sampo, joka tasoittaa puntteja hieman.

Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt Nordean ja Sammon eroja. Tuntuu että Nordean osake tutisee todella paljon huonojen uutisten osuttua tuuttiin. Esimerkiksi vaikkapa Panama Papers-kohu taannoin. Sampoa taas ei horjuta ollenkaan Nordean ongelmat. Sen sijaan Sampo tuntuu nousevan aina jokaisten hyvän uutisen jälkeen, mutta huonot uutiset eivät tunnu osaketta heiluttavan. Nordeaan tuntuu löytävän hyviä ostopaikkoja huomattavasti Sampoa paremmin.

Nordean ongelmat

Nordean ongelmista puhuin jo hieman. Menneellä viikolla Nordean toimitusjohtaja Casper Von Koskull pohdiskeli pankkialan tulevaisuutta, ja syökö kenties Apple Nordean markkinat. Toisaalta taas tällä hetkellä lokakuussa Suomeen rantautunut Apple Pay toimii nimenomaan yhteistyössä Nordean kanssa. Tämä on ihan mielenkiintoinen konsepti, jossa toimitaan yhdessä mahdollisen tulevan kilpailijan kanssa.

Myös Ruotsin mahdollinen asuntokupla kiinnostanee Nordean osakkaita. Neliöhinnat Tukholmassa ovat lähes räjähtäneet käsiin. Olikohan neliön hinta Tukholmassa tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhkeaako kupla lähiaikoina ja aiheuttaako se Nordealle luottotappioita? Paha sanoa.

Nordealla on viime aikoina ollut hieman hankaluuksia myös IT-projektien kanssa. Kalliita investointeja on tehty, eikä urakka ole vielä valmis. Keskeneräinen urakka vie euroja, ja kenties urakan keskeneräisyyden vuoksi jotain tuloja jää myös saamatta kun asiakkaat kyllästyvät keskeneräisiin ja temppuileviin käyttöjärjestelmiin. Onneksi tämä investointi ei ole enää pitkäaikainen urakka. Kunhan investointi saadaan maaliin, sen pitäisi alkaa näkyä myös Nordean tuloksessa.

Myös Nordean YT-neuvotteluista olisi hyvä sanoa jotain. Nordeallahan on käynnissä tällä hetkellä YT:t, joissa olisi tarkoitus vähentää 54 työpaikkaa. Vaikka vastaavat uutiset ovatkin yleensä melko ikäviä, niin valitettava fakta on miten tulevaisuudessa pankkisektori ei työllistä ihmisiä kuten ennen. Nordean henkilöstö on viime vuosina ollut kasvamaan päin, kun taas liikevaihto ja tulos ovat pienentyneet.

Pääkonttorin siirto Suomeen pitäisi Nordean mukaan tuoda noin miljardin euron edut. Tästä ilmoituksesta huolimatta osakekurssi ei ole reagoinut ainakaan positiivisesti. Liekö markkinat sitten epäilevät tätä väitettä. Ken tietää. Mielenkiintoista on myös nähdä vaikuttavatko ruotsalaisten protestit mitenkään yhtiöön. Monet länsinaapurin asukkaat uhkasivat lopettaa Nordean tilinsä suivaantuneena muutosta Suomeen.

Tällä hetkellä Nordean päämarkkina-alueella Pohjois-Euroopassa talous osoittaa elpymisen merkkejä. Se olisi myös nannaa Nordealle. Korkojen tulevaisuudesta ei varmaan kukaan osaa sanoa yhtään mitään, mutta korkojen nousu tekisi pankeille hyvää. Toisaalta taas oikein nopea korkojen nousu voi ajaa asuntovelalliset ongelmiin, ja luottotappiot kenties kasvaisivat.

Osingot, osingot ja osingot

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on viime vuosina kehunut Nordeaa etenkin osinkosijoittajille. Nordean tavoitteena on maksaa kasvavaa osinkoa, ja nykyinen osinko on ollut kasvava vuodesta 2012 asti. Viime vuosina osinko on noussut senttejä per osake, mutta tarjoten silti muhkean osinkotuoton.

Keväällä 2017 Nordea muisti omistajiaan 0,65 euron osingolla ja ensi keväänä onkin lupa odottaa 0,66 euron osinkoa. Se tarkoittaisi ostohinnallani 6,6 %:n osinkotuottoa. Ja mikäpä sen hienompaa kuin kasvava osinko, eli osinkotuotto ostohintaasi nähden kasvaa vuosi vuodelta.

Tänään tuli myös tajuttua miten lähellä ensi kevään osinkokausi on. Enää ei ole kuin joulukuu, tammikuu ja helmikuu täysiä kuukausia ennen osinkokevään starttaamista. Nordea on vieläpä Helsingin pörssin ensimmäisten joukossa jakamassa osinkojaan. Mielenkiinnolla odotankin noin kolmen kuukauden päästä julkistettavaa tilinpäätöstä, josta myös ensi kevään osinko selviää.

Mikäli osinko on arvelemani 0,66 euroa osakkeelta, tämän päivän osto toi minulle ensi keväälle 66 euroa lisää osinkoja ennen veroja. Se on 5,5 euroa kuukaudessa ja yli euron viikossa. Pienistä puroista se osinkosijoittajan tulo muodostuu.

Nordea oli jo ennen uusimpia kauppojani suurin omistukseni. Luonnollisesti se omistus kasvoi nyt entisestään. Nyt Nordeaa on 18,6 % Nordnetin osakesalkustani. Lisäostoja tuskin näen hetkeen, sillä en mielelläni kasvattaisi omistuksia tietoisesti kovin paljoa yli 20 %:n.

Yllä näet vielä minun Nordnetin salkkuni, joka on julki Shareville-palvelussani. Mikäli olet Sharevillessä, voit seurata salkkuani ja saat näin tiedot tekemistäni kaupoista. Kauppojen lisäksi julkaisen linkkejä blogiini kyseisessä palvelussa.

Artikkelin kuva: Arto Alanenpää