Keskiviikko toi tullessaan erittäin ikäviä uutisia, nimittäin yksi Herlinin suvun tunnetuimmista henkilöistä on poistunut keskuudestamme. Niklas Herlinin kuolema yllätti varmasti kaikki. Jos olisin aamulla saanut tietooni että tänään siirtyy ajasta iäisyyteen eräs taloussivuilta tuttu henkilö, tuskin 53-vuotias Herlin olisi edes top kymppiini päässyt.

Joskus olen vitsaillut että Niklas Herlin on varmasti Suomen rikkain rokkimies. Hän nimittäin näytti aina aivan tavalliselta rokkibaarissa notkuvalta kaverilta nahkatakissaan ja tupakka huulilla. Herlinin ulkonäöstä tuskin olisi koskaan arvannut miehen olevan miljardööri ja yksi Suomen rikkaimpia ihmisiä.

Juuri lokakuussa 2017 ilmestynyt Forbes listasi Niklaksen omaisuudeksi 1,68 miljardia dollaria, sijoittuen maailman 1500 rikkaimman ihmisen joukkoon. Ei huono ollenkaan.

Ainakin meikäläinen arvostaa näitä tapauksia missä rahaa on kuin roskaa, mutta pukeudutaan juuri niin kuin itse halutaan. Esimerkiksi vaikka juuri siihen nahkarotsiin. En tiedä omistiko Niklas Herlin useampia samoja nahkatakkeja, mutta Googlen kuvahaun perusteella lähes jokaisessa kuvassa näyttäisi olevan samanlainen takki päällä.

Niklas Herlin kuollut

Rokkijätkä ja miljardööri. Samassa paketissa.

Herlinien perheriita ja sisarusten välit poikki

Herlinin perhe on yksi Suomen kiinnostavimpia sukuja, ja siellä on tapahtunutkin vuosien varrella paljon enemmän kuin keskiverrossa suvussa. Tosin ensimmäisenä ainakin itselleni Herlinin perheestä tulee vähän negatiiviset mielikuvat perheriitojen myötä.

Perheriitahan meni lyhykäisyydessään siten, että alun perin Pekka Herlinin viisi lasta piti testamentin mukaan periä yhtä suuret siivut isänsä mittavasta omaisuudesta, mutta Pekka päättikin tehdä salaisen lisäyksen testamenttiinsa. Vanhin poika Antti perikin Koneesta selvästi isomman siivun kuin muut, ja pääsi samalla yhtiön johtoon. Muilta sisaruksilta asia pysyi salassa noin viisi vuotta, ennen kuin se paljastui Koneen yhtiökokouksessa vuonna 2000.

Sisarukset ottivat yllätyksen vastaan raivoissaan, ja Herlinin perhe oikeastaan hajosi tämän päätöksen myötä. Käsittääkseni Niklas ei puhunut tuon jälkeen enää Pekka-isälleen, eikä Antti-veljelleen. Ilmeisesti päätös piti loppuun asti, sillä Pekka kuoli 2003 ja nyt Niklas 2017. Se on ainakin varmaa, että Niklas puhui isästään omissa blogikirjoituksissaan kusipäänä ja hirviö-isänä.

Näin sivustaseuraajana voi vain ihmetellä miten ”pienestä” tuonkin perheen välit tulehtuivat. Pekka Herlin ei kuitenkaan jättänyt muita lapsiaan täysin perinnöttä, vaan kaikki perivät kymmeniä miljoonia. Kukaan ei jäänyt siis niin sanotusti puille paljaille, eikä varmasti kukaan lapsista joutunut liiemmin stressiä ottamaan ruokakaupassa. Helppo ehkä sanoa sivusta, mutta se on kuitenkin vain rahaa. Jos siitä meni ”yhdessä yössä” koko perheen välit lopullisesti, niin aika tyly meno.

Herlinien äiti valittelikin tästä riidasta ehkä eniten sitä, että enää ei voitu viettää perheen yhteisiä jouluja suvun pitkään hallinnoimassa kartanossa, kuten aiemmat sukupolvet olivat tehneet. Jopa suku-joulutkin loppuivat tähän riitaan.

Ehkä omaa mielipidettäni loiventaa se fakta, että Antti Herlin on hoitanut Konetta vähintäänkin hyvin. Tämä on tosin jälkiviisastelua, mutta kenties voisin enemmän ihmetellä Antin suosimista, mikäli Antti Herlin olisi vetänyt Koneen asiat täysin vihkoon.

Koneen ja Herlinien perintöriidat on avattu erittäin hyvin Pekka Herlinin elämäkerrassa Koneen ruhtinas

”Käärinliinoissa ei ole taskuja”

Kieltämättä tämä tunnettu hokema tuli mieleen kun Niklas Herlinin elämää pohdin. Luonnollisesti olen monesti ollut hieman kateellinen Herlinin suvulle. Kukapa ei olisi, sillä siinä suvussa on niin paljon varallisuutta, että aika monta sukupolvea voisi viettää hyvinkin railakasta elämää ilman kassan hupenemista. Silti kaikki Herlinit tuntuvat enemmän tai vähemmän olevan kouluttautuneita ja aktiivisia työelämässään.

Kateellisuus on kuitenkin helppo unohtaa nyt, kun Niklas kuoli yllättäen jo 53-vuotiaana. Nuorempana kuin esimerkiksi kumpikin oma vanhempani ovat tällä hetkellä. Kuvastaa sitä, miten se kohtalo odottaa kuitenkin meitä kaikkia jossain tulevaisuudessa, eikä sen kohtalon päivämäärään vaikuta varallisuus.

Toisaalta omasta mielestäni positiivinen asia on saada lähteä ne kuuluisat saappaat jalassa, sillä mielestäni mikään ei ole hirveämpää kuin kokea hidas ja kivulias kuolema.

Tuli jälleen mieleen Aki Hintsan kuolema

Hitaasta kuolemasta minulle tulee mieleen formulalääkäri Aki Hintsa, joka kuoli vajaa vuosi sitten. Vähän samoja asioita tuli pyöriteltyä päässä silloinkin.

Aki Hintsa eli mielestäni oikeastaan täydellistä elämää. Erittäin arvostettu lääkäri, joka oli päivittäin tekemisissä niin maailman parhaiden urheilijoiden, kuin myös muiden julkkisten parissa. Jopa Alexander Stubb haki apua pääministerin paineisiinsa Hintsan vastaanotolta. Miettikää, Suomen politiikan isoimmat päätökset tekevä henkilö hakee sinulta apua jaksamiseensa!

Eikä Hintsan ”onnistumiset” tähän loppuneet. Oli kauniita tyttäriä, joista yksi valittiin jopa Miss Suomeksi. Vävypoikana ammattilaisjääkiekkoilija. Ja lisäksi tietenkin hulppeat mökit, missä vierailivat F1-maailman suurimmat tähdet. Hintsalla oli oikeastaan kaikki mistä vain voi unelmoida.

Niin se vain syöpä voi iskeä myös lääketieteen ammattilaiseen. Kaveriin jolla hoito ei jää varmasti rahasta kiinni, ja ammattinsa aiheuttamisen suhteiden ansiosta olisi varmasti saanut parhaat ammattilaiset hoitamaan. Syöpä silti vei Hintsan alle kahdessa vuodessa, vain 58-vuotiaana.

Jotain Hintsan arvostuksesta kuvastaa se, että hänen kuolemansa sai jopa Lewis Hamiltonin matkustamaan Suomen Ähtäriin saattamaan Akia viimeiselle matkalleen.

Tässä blogikirjoituksessa olen käynyt enemmän läpi Aki Hintsan tarinaa, kuin luin hänen elämäkertansa ”Voittamisen anatomia”. 

Loppupäätelmät: tänään ei mietitä rahaa

Nyt Niklas Herlinin kuoltua huomaan miettiväni jälleen samanlaisia asioita, kuin vuosi sitten Aki Hintsan kuoltua. Edes maailman rikkaimmat ja parhaimmat eivät ole kuolemalta suojassa. Lisäksi Herlinien perheriidat laittoivat miettimään, että kuinka suurista summista sitä olisi valmis polttamaan välit omaan perheeseensä lopullisesti.

Tänään ei tule mietittyä kuukausisäästämisiä tai oman taloudellisen riippumattomuuden etenemistä. Tänään mielessäni on enemmänkin kuinka elää mahdollisimman pitkä sekä terve elämä, ja kuinka pitää kaikesta huolimatta välit läheisiin kunnossa.

Lue lisää: Mitä tänne jää kun sä lähdet täältä? – Näin järjestät asiat ennen kuolemaa

Mainos.

Hintaopas - puolueeton verkkokauppojen hintavertailu

  • Hintaopas sisältää noin 830 Suomessa toimivan verkkokaupan hinta- ja tuotetiedot
  • Käyttämällä palvelua löydät aina halvimmat verkkokaupat
Tutustu ja säästä

Tämä blogi sisältää affiliate-mainontaa. Affiliate-linkit ovat merkattu tähdellä. En ole sijoittamisen ammattilainen, enkä ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Tämä blogi ei tarjoa sijoitussuosituksia. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä.

🔥 Tällä hetkellä luetuimpia 🔥

4 kommenttia kohteessa “Lepää rauhassa Niklas Herlin

  1. Anonyymi kommentoi:

    Perintöriitojen perimmäisenä syynä harvoin on raha. Yleensä ne katkerimmat riidat käydään jostain mummon kaappikellosta. Syynä on yleensä jokin lapsuudesta johtava riita jota ei olla koskaan saatu kunnolla sovittua. Perinnönjako on sitten viimeinen tilaisuus käsitellä asiaa ja usein aikuiset tuossa vaiheessa eivät osaa käsitellä asioita kypsästi vaan taannutaan 5-vuotiaan tasolle ja asenne on "toi sai isomman jäätelöpallon kuin minä". Koita siinä sitten sopia sopuisasti.

  2. Anonyymi kommentoi:

    Luulen, että riidassa ei ollut kysymys siitä, että Antti sai isomman siivun. Vaan tavasta tehdä se, eli että isä ei avoimesti kertonut siitä, vaan teki sen salaa. Muut lapset pitivät sitä petoksena.

    • RJW kommentoi:

      Sainkin jo pari kirjasuositusta Koneen historiaan liittyen, ja ilmeisesti tuossa välirikossa oli pidempiäkin kaunoja kuin tuo salainen testamentti. Täytynee lukea joskus nuo kirjat. Veikkaan että todella monimutkikkaat välienselvittelyt ovat taustalla, koska kukaan ei tunnu jaksavan kirjoittaa netin puolelle "todellisia syitä". Taitanee olla pitkä tarina.

  3. Janne kommentoi:

    Koneen ruhtinas on hyvä ja lukemisen arvoinen kirja. Kertoo rehellisesti alkoholismista jota P.Herlin sairasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *