Sijoituskirjailija Henri Elo nosti toissapäivänä Kauppalehdessä esiin ruotsalaisen vaatejätti H&M:n. Elo pitää yhtiötä ”alihinnoiteltuna helmenä”. Markkinat ovat lyöneet yhtiötä viimeisen vuoden aikana liikaa. Elo muistuttaa miten suuri ja monissa eri maissa suurella liikevaihdolla toimiva yritys Hennes & Mauritz on. Elo ottaa myös puheeksi takavuosien kännykkä-Nokian, mutta toteaa miten H&M:ää ei voi Noksuun verrata.

”Nähdäkseni pörssi on tällä kertaa kuitenkin ylireagoinut selvästi. H&M on aivan eri case kuin menneiden vuosien kännykkä-Nokia, josta kilpailijat ajoivat ohi oikealta ja vasemmalta teknisellä ja sovellusylivoimalla.” -Henri Elo 24.7.2017

Ruotsin vastine Nokialle?

Kieltämättä tässä vähän Nokiamaisia vivahteita on. Tunnetuimpia ja suurimpia vaatealan brändejä. H&M on aiemmin ollut menestyneimpiä ruotsalaisia tarinoita mitä Stokiksen pörssilistalta löytyy. Vähän kuten Nokia Helsingissä aikoina menneinä. Nyt kelkka on kääntynyt ympäri ja suunta on viime aikoina ollut alas. Kuten myös Noksulla kävi. Lisäksi molemmat tuntuvat olevan kotimaissaan eräänlaisia ”kansanosakkeita”, joita löytyy lähes jokaisen piensijoittajan salkusta.

Mitään selitystä Henri Elo ei kuitenkaan kerro, miksi case-H&M olisi aivan eri kuin case-Nokia. Samanlaisia piirteitä löytyy. Iso ketju joka tuntuu tuudittautuvan ajatukseen, että ei meistä kilpailijat aja ohi. Jos Nokia jämähti vanhoihin näppäinpuhelimiin, H&M on tuntunut jämähtävän kivijalkamyymälöihin. Nokia ei uskonut kosketusnäytön voimaan, ja H&M pitää kivijalkamyymälöitä verkkokauppaa parempana.

Varmaan viimeiset pari vuotta on H&M:n osakkeesta puhuttu miten ”nyt on menty kasvu, eikä niinkään tulos edellä. Ja miten joskus kun uudet kivijalkamyymälät alkavat myydä, niin sitten tulee rahaa kuin ovista ja ikkunoista.” Itse mietin tällä hetkellä sitä, voiko olla typerää käyttää kaikki laajentuminen ”vanhanaikaisiin” kivijalkamyymälöihin. Nykyään kun vaateshoppailun trendi tuntuu olevan nettikaupassa.

Vaikka H&M:n pääomistajat, Perssonin suku ovatkin viime aikoina olleet ostolaidalla, kannattaa muistaa että jo nyt suku omistaa 35 % yhtiön osakkeista. Äänivaltaa Perssoneilla on 70 %:n edestä, eli meidän piensijoittajien on vaikea saada edes yhdessä päätöksiä läpi. Jos Perssonit päättävät jotain, esimerkiksi sen että kivijalka voittaa nettikaupan, se päätös luultavasti pitää.

Vai kenties Tokmannille?

Vaatekauppa on erittäin kilpailtu ala. Jos pari viikkoa sitten Tokmannia käsitellessäni pohdin Tokmannin kilpailijoita Jyväskylän seudulla, H&M:n tilanne on vielä lohduttomampi. Pelkästään ydinkeskustan alueella sijaitsee seuraavia halpoihin vaatteisiin erikoistuneita liikkeitä: Carlings, Bik Bok, Jack & Jones (2 kpl), Vero Moda, Cubus, New Yorker, Gina Tricot, Lindex, KappAhl ja Seppälä.

Toisin kuin Tokmannilla, H&M:llä tuotteet ovat kuitenkin pääasiassa omaa brändiä. Tokmanni taas haalii kauppoihinsa erilaisia halpamerkkejä eri tuotteista, mutta ns. omia tuotteita heillä ei ole.

Vaatekauppoihin sijoittavan kannattaa muistaa myös eettiset asiat. Useita vaateliikkeitä on syytetty siitä, että niiden alihankkijat käyttävät mm. lapsityövoimaa. Alihankintaketjut saattavat olla usein pitkiäkin, ja siksi niiden perinpohjainen selvittäminen voi joskus olla hankalaa. Mielestäni riski on olemassa, että jostain H&M:n tuhansista alihankkija-hikipajoista löytyy joku lapsityöläinen, josta aiheutuu ikäviä kolhuja yhtiön imagoon ja osakekurssille sekään ei varmasti tee hyvää. Tai vaihtoehtoisesti aiheutuu joku suuri tulipalo tai tehtaan romahtaminen. Onhan näitä tullut vuosien varrella nähtyä. Vaatekaupat, ja etenkin halpisgenren vaatekaupat ovat sen verran hinnalla kilpailtuja, että alihankkijoilla on varmasti houkutus tehdä tulosta ikäviä kikkoja käyttäen.

Analyysiä tuloksesta ja osingosta

H&M:n myynti ei ole ollut viime vuosina markkinoiden mieleen. Helmikuun 2017 myynti laski prosentin viime vuodesta. Maaliskuussa taas H&M sähläsi hieman myynnin julkistamisessa. Maaliskuun myynti julkistettiin jo 28.3., ja sen piti alunperin olla 7 % kasvu vuoden takaiseen. Kuitenkin yhtiö ilmoitti huhtikuussa uudelleen, että maaliskuun viimeiset pari päivää laskivatkin myyntiä niin, ettei jo luvattiin 7 %:n kasvuun päästykään. Tuon julkistuksen jälkeen osake kyykkäsi 4 % alaspäin. Huonoon myyntiin vaikuttivat mm. kylmä sää. Sama syy siis mitä Tokmanni käytti omasta huonosta tuloksestaan.

Nettotulos on laskenut Talousmentorin mukaan 6,7% viimeisen kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä tulosta osaketta kohden H&M tekee 11,53 SEK. Osinkoa yhtiö jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa puolivuosittain, toukokuussa ja marraskuussa. Molempina kertoina osinkoa omistajille tipahtaa 4,6 SEK, joten tästä saadaan osingonjakosuhteeksi (payout ratio) 85 % (2 x 4,9 SEK / 11,53 SEK).  Eli osingonjako on vedetty jo lähes tappiin. Seuraavaksi pitää odottaa jo selvää tuloksen parantumista, että yhtiö kykenisi ainakaan enempää osinkoa maksamaan. Osingon kasvattajanakin H&M ei ole häävi, sillä ainakin vuodet 2014-2016 yhtiö jakoi 9,75 SEK osinkoina.

Yhtiön voittokerroin (P/E-luku) on tällä hetkellä 18,34. Vaikeuksista huolimatta yhtiötä ei voittokertoimen valossa voi silti pitää mitenkään halpana.

Dollarin vahvistuminen on viime vuosina painanut H&M:n tulosta. Yhtiön tulot kun ovat pääasiassa euroissa, mutta tuotteiden valmistus maksetaan dollareissa. Viime aikoina dollari on heikentynyt suhteessa euroon, joten nähtäväksi jääkin miten asia helpottaa H&M:n tilannetta.

Omat omistukseni sekä mietteeni

Tällä hetkellä omistan 100 kpl H&M:n osakkeita. Niitä olen tankannut kahdesta eri erästä. Ensimmäinen erä oli aikoinaan ensimmäinen ulkomaille kohdistunut osakeostoni. Jälkimmäistä nappasin mukaan jostain Nordnetin kampanjasta, jossa Henkka-Maukkaa sai ilman kaupankäyntikuluja. Kuten sijoituksen tuotosta näkee, ei sijoituksia aina kannata ajoittaa kaupankäyntikulujen kampanjoiden perusteella. Kaupankäyntikulut kun eivät saisi ikinä olla syy ostaa yhtiötä.

• 3.11.2014     60 kpl     293,7 SEK     (1924e)
• 1.3.2016       40 kpl     278,8 SEK     (1197e) 

Jos en omistaisi tällä hetkellä yhtään Henkka-Maukan osaketta, saattaisin lähteä silti mukaan pienellä painolla. Tällä hetkellä H&M on salkkuni kymmeneksi isoin omistus (4,3 % osakesalkusta). Vertailun vuoksi pakko sanoa, että mikäli H&M nousisi nyt yllättäen ostohintani tasolle, se olisi kuudenneksi suurin omistukseni sekä salkusta 5,8 %. Osakkeet ovat nyt tappiolla 28,53 %, toki kolmen vuoden osingot vähän helpottavat ahdinkoa. En oikein viitsi lähteä lisäämään omistuksiani, sillä en halua H&M:stä kovin suurta nappulaa salkkuuni. Pienenä se olisi minulle ok, mutta se on sellaista jo nyt.

Plussana minä sanoisin osinkoholdaajalle H&M:n uuden puolivuotisosingon. Sen sijaan että joudut odottamaan vuoden osinkotuloja, nyt nitä tipahtelee kerran puolessa vuodessa. Kasvavan osingon sijoittajat voivat huoletta skipata tämän yhtiön. Eiköhän H&M tulevaisuudessa pyri kynsin ja hampain pitämään osinkonsa nykytasolla. Mikäli kivijalkaliikkeiden laajentuminen alkaa kantaa hedelmää, korotuksia voi lähivuosina tulla. Jos taas laajentuminen floppaa, vaarana on osingon tippuminen.