Satuin vahingossa törmäämään Pörssisäätiön Facebook-päivitykseen johon oli linkitetty räppäri Spektin haastattelu. Spekti puhui siinä sijoittamisesta, omasta työurastaan ennen musiikkia ja taloudellisesta riippumattomuudesta.

Ihan ensiksi voisin todeta miten ylimielisesti olen joskus suhtautunut suomalaisiin rap-muusikoihin. Erityisen väärässä olen ollut juuri Cheekin ja Spektin kohdalla. Joskus olen naureskellut kaksikolle ja heidän laulujensa aiheille. Ylimielisesti olen ajatellut että siinä kaksi maksuhäiriömerkintöjen rajamailla toikkaroivaa riimittelee luottokorttien ja pikavippien avuilla rahoitetusta leveästä elämästä. Olen ollut molempien kohdalla väärässä, ja vieläpä pahasti. Molemmilla on selvät sävelet ja tavoitteet mitä tulee oman talouden ylläpitoon. Cheekistä olenkin jo kertaalleen blogissa ajatuksiani jakanut, joten keskitytään tällä kertaa puhumaan Spektistä.

Aivan täysistä puskista Spektin sijoittaminen ei minulle tullut, sillä olin jostain kuullut miehen ottaneen taannoin Nordeasta loparit muusikon uransa tieltä. Tosin minulle oli jostain jäänyt selvästi vaatimattomampi kuva miehen tittelistä. Haastattelu kuitenkin kertoi miten Spekti, eli siis Samuli Huhtala, oli peräti Nordeassa töissä tittelillä sijoitusjohtaja. Ja ihan kuin se ei olisi ollut tarpeeksi kova juttu, Huhtala pääsi tuohon pestiin jo 30-vuotiaana. Käsittääkseni hän oli sen myötä suomalaisen pankkihistorian nuorimpia johtajia. En olisi ikinä uskonut miten vaativasta tehtävästä hän musiikin puolelle lopulta loikkasi.

Spektillä olisi siis ollut vähintäänkin hyvät edellytykset edetä urallaan pankkimaailmassa ja Nordeassa korkealle. Kenties jopa ihan Nordean hallituksen puheenjohtajan Nalle Wahlroosin saunakavereiksi asti. Spekti ei kuitenkaan viihtynyt pestissään kuin kolmisen vuotta. Joulukuussa 2012 vietettiin jo Huhtalan läksiäisiä, ja viimeistään tästä eteenpäin kaikki ovatkin tunteneet Samuli Huhtalan Spektinä. Hän nimittäin alkoi tekemään täyspäiväisesti musiikkia.

Lue lisää POP Vakuutuksen alennuskoodista painamalla banneria.

Unelmaduunista epävarmaan musiikkibisnekseen

Musiikkia Huhtala oli ehtinyt tehdä jo vuosia. Ensimmäiset kosketukset olivat lukioiässä Trilogia-bändin voimin. Pankkiuransa aikana Spekti keskittyi lähinnä vierailemaan muiden artistien biiseillä. Spektiä on ennen soolouraansa kuultu mm. Uniikin, Cheekin, Elastisen ja Fintelligensin biiseissä. Vuonna 2010 Spekti julkaisi ensimmäisen soolosinglensä ”Mogausmehuu”. Se olikin artistin ainoa pankkiuran aikana tehty sooloraita. Omaa sooloalbumia Spekti on työstänyt samaisesta vuodesta 2010 asti, mutta aika ei riittänyt sekä musiikkiin että työelämään. Jompi kumpi piti jättää, ja Spekti päätti aloittaa työstä.

Hyppy musiikkiuralle oli melkoinen. Vuosi sitten Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa Spekti kertoi ettei yksikään muusikon vuosi ole tuonut vielä sijoitusjohtajan vuositulojen verran palkkaa. Kuulemma vain isosti onnistunut vuosi musiikkialalla voi tuoda sellaiset tulot mitä hän sai pankkimaailmassa.

Ensimmäiset askeleet musiikkiuralla olivat vaikeita. Keikkoja ei ollut alussa yhtään. Siinä vaiheessa auttoivat Spektin tekemät sijoitukset. Spektillä on takanaan ikäisekseen yllättävän pitkä ura sijoittamisen parissa. Ensimmäiset osakkeet hän peri vaariltaan, ja hädin tuskin parikymppisenä myös Spekti oli jonottamassa F-securen osakkeita vuonna 1999. Lopettaessaan työelämän 33-vuotiaana Spekti oli laskenut miten voisi elää säästöillään helposti parikin vuotta ilman muita tuloja.

Sijoittaminen mahdollisti hypyn pois työelämästä

Mikäli Spekti ei olisi ehtinyt kerryttää säästöjään ja sijoituksiaan, hän epäilisi olevansa yhä töissä Nordeassa. Uskallusta hypätä pelkän musiikkiuran varaan ei varmasti olisi ilman säästöjä ollut.

Pörssisäätiön jutun perusteella Spekti sijoittaa tällä hetkellä pääasiassa passiivisiin indeksirahastoihin sekä ETF:iin. Näihin valintoihin Spekti on päätynyt siitä syystä, ettei hän usko kykenevänsä indeksin voittamiseen. Meikäläisen omana huomiona todettakoon, että monen osakepoimijan kannattaisi huomioida tuo Spektin mielipide indeksin voittamisen vaikeudesta. Mies joka on ollut markkinoilla mukana jo parikymmentä vuotta, nähnyt niin IT-kuplien puhkeamiset kuin finanssikriisit, sekä tehnyt komean uran Nordeassa sijoitusjohtajana. Sama kaveri myöntää ettei kykene voittamaan indeksiä. Monet muutaman vuoden piensijoittamista harrastaneet kun pitävät indeksin voittamisia suorastaan helppoina juttuina.

Huolimatta siitä että Spekti elättää itsensä nyt musiikilla, hän harrastaa säästämistä ja sijoittamista yhä. Haastattelujen perusteella hän tekee sitä kahdesta eri syystä. Muusikon epäsäännöllisen elämäntilanteen sekä eläkepäivien kerryttämisen vuoksi. Spekti ei usko eläkkeiden olevan välttämättä enää kymmenien vuosien päästä sillä tasolla mitä meille on aina uskoteltu. Ne voivat olla selvästi pienemmät, ja tästä syystä Spektin mielestä jokaisen tulisi ottaa vastuuta omista eläkepäivistään. Lisäksi Spekti mainitsee miten työelämä on muuttunut epävarmemmaksi kuin ennen, ja sen epävarmuuden vuoksi jokaisella tulisi olla säästöjä ja sijoituksia. Myös Spektillä on suurimpana tavoitteena saavuttaa sijoittamisella täysi taloudellinen riippumattomuus.

Pakko nostaa hattua Spektille

Vastaavia tarinoita lukisi mielellään useammin. Kenties juuri julkimoiden tarinoita on hienompi seurata, kun vähintään Googlen avulla näiden henkilöiden elämästä vaiheineen saa enemmän irti kuin tuntemattomista piensijoittajista.

Samuli Huhtalan tarina on myös siinä mielessä hieno, että se on osoitus siitä miten laajasti taloudellista riippumattomuutta voidaan hyödyntää. Yleisin ajatusmalli taloudellisessa riippumattomuudessa tuntuu olevan, että kun se saavutetaan, kaikki työ lopetetaan. Tai vaihtoehtoisesti ainakin nykyistä työtä vähennetään selvästi. Spektin tarina taas oli että ainakin osittainen taloudellinen riippumattomuus voi helpottaa uusien ja erilaisten urapolkujen katsomista. Turvatun talouden myötä voi panostaa rohkeammin sellaisiin juttuihin, mistä itse tykkää. Parhaimmillaan alkuyskimisen jälkeen kykenet lopulta vielä elättämään itsesi näillä sinua oikeasti kiinnostavilla jutuilla.

Mielestäni hienoa tarinassa oli lisäksi suhtautuminen työelämään. Huhtala oli tehnyt ikänsä huomioiden todella komean uran pankkimaailmassa, ja hänellä olisi varmasti ollut mahdollisuudet edetä vaikka mihinkä tai kuinka korkealle tahansa. Vaikka silloinen työ oli hänelle kenties jonkinlainen unelmaduuni, se ei silti estänyt tarttumasta vielä suurempaan unelmaan eli musiikkiin. Mahtavaa on myös kuulla se, ettei Spekti kadu valintaansa yhtään, vaikka tienaakin nykyään entistä vähemmän.

Tästä Samuli Huhtalan eli Spektin tarinasta tuli imettyä oppia ja ajatuksia omaa elämääni ajatellen. Minä haaveilen tällä hetkellä suuresti jonkinlaisesta yrittämisestä. Pieniä ideoita minulla jo on mitä voisin tehdä, mutta ne eivät välttämättä ikinä tuo pöytään aivan niin leveää leipää kuin nykyinen palkkatyöni. Yrittäjäksi ryhtyminen olisi kohdallani siis riski oikeastaan jokaisella osa-alueella. Sijoituksistani saan tarvittaessa hieman pelivaraa yrittäjyyden alkuun mikäli ongelmia tulee vastaan. Samoin Spektin tarina opetti sen, että tarvitseeko minun välttämättä edes saada nykyistä palkkaa yrittämisestäni? Yrittäjyyden mukanaan tuoma ”oma vapaus” määritellä oma arkirytmi, tai itseä aidosti kiinnostava työ, kompensoiko se pienen niiauksen omissa tuloissa? Kenties. Onneksi minun mahdollinen yrittäjyyteni ei ole vielä tämän, eikä varmaan edes ensi vuoden asioita.

Saatat olla kiinnostunut myös:

Esikuvani sijoitusrintamalta