Monesti törmään ”mitä tekisit jos voittaisit päävoiton lotossa”-keskusteluissa siihen kliseeseen, että voittaja palkkaisi henkilökohtaisen sijoitusneuvojan. Näitä puheita kuulee niin kahvipöydässä kuin ihan netin keskustelupalstoillakin.

Alussa jaksoin vähän yrittää inttää vastaan että eipä taida olla sellaista sijoitusneuvojaa joka kykenisi markkinat voittamaan jatkuvasti, mutta enää en jaksa siitä paasata. Ihmiset jotka eivät edes tiedä millä kadulla Helsingin Pörssi sijaitsee, kertovat miten tällaisia ihmisiä on olemassa jotka kykenevät voittamaan helposti markkinat.

Minä ihmettelen sitä että mikäli joku osaa joka päivä tehdä päiväkaupoilla vuosia putkeen voittoa, niin miksi kyseiset henkilöt eivät sitten ole maailman rikkaimpia ihmisiä? Jostain kumman syystä maailman rikkaimpien ihmisten listalla ei paljoa sijoitusneuvojia näy. Mistähän tämä mahtaa johtua?

Osaatko nimetä sijoitusgurun?

Kukaan ei koskaan osaa nimetä ketään hyvää sijoitusneuvojaa, vaikka niitä kuulemma on. Okei, markkinoita jo hieman seuranneet osaavat sanoa sentään Warren Buffetin.

Buffettistakin lentää muuten ihan uskomatonta legendaa. Olen useamman kerran törmännyt väitteeseen että Omahan oraakkeli on jo X-kymmentä vuotta putkeen joka vuosi voittanut indeksin. Vieläpä aivan selvästi.

Todellisuudessahan edes Buffett ei kykene joka vuosi voittamaan indeksiä. Esimerkiksi 2010-luvulla Buffett on hävinnyt indeksille muistaakseni joka vuosi. Jutun juju on siinä että tälläkin hetkellä Berkshire Hathawayn tileillä lepää noin 90 miljardia euroa odottamassa niitä epämukavia päiviä kun jengi hyppää Wall Streetin pilvenpiirtäjäjistä ahdistuksissaan alas.

Buffett tekee tilinsä yleensä romahduksien aikaan ja härkämarkkinassa taas jää kakkoseksi markkinoille. Että se siitä markkinoiden jokavuotisesta voittamisesta.

Jukka Oksaharju – kirjailija, guru vai molempia?

Näistä lähtökohdista lähdin tutkimaan Suomen kenties tämän hetken kuumimman ”sijoitusgurun” Jukka Oksaharjun liikkeitä, taustoja ja sanomisia. Aika äkkiä kävi selväksi että henkilöpalvontaa on sijoittajan aivan turha harrastaa. Jopa Oksaharjulle on käynyt aika pahoja hasardeja viime vuosien aikana. Ja yllättäen näistä vahinkolaukauksista ei paljoa melua pidetä.

Jo lähtökohtaisesti aina kannattaa suorittaa lähdekritiikkiä. Lähdekritiikki oli muuten mielestäni tärkein asia mitä lukiossa aikanaan opin. Kannattaa miettiä aina kuka sanoo ja miksi sanoo. Etenkin politiikkaa seuraaville tämä on ihan peruskauraa. Usein ihmisillä on omat lehmät ojassa, ja se näkyy mielipiteissä.

Jukka Oksaharju on Nordnetin, eli osakevälittäjän leivissä. Osakevälittäjä tekee tuloksensa kaupankäyntikuluilla, eli Nordnetin motivaatio on saada kansa tekemään kauppaa. Ja kauppaa saadaan aikaan kun laitetaan guruksi henkilöbrändätty Jukka Oksaharju heittelemään erilaisia sijoitusvinkkejä saaden porukka näpyttelemään toimeksiantoja Nordnetiin.

Sitä tikulla silmään joka vanhoja muistelee. Kaivakaa tikkunne esiin, sillä aion nyt muistella vanhoja. Tarkoitus tässä ei ole ilkkua Jukan virheille, vaan ennemmin osoittaa se fakta, ettei kukaan tiedä osakemarkkinoiden tulevaisuudesta. Ei edes sijoitusgurut kuten Jukka Oksaharju.

Case Trump

Aloitetaan muistelu viime vuoden marraskuulta, päivältä kun maailma yllättyi Donald Trumpin valinnasta Yhdysvaltain presidentiksi. Valinta tapahtui aikaisin aamulla Suomen aikaa, ja siksipä jäi useampi tunti aikaa ennen Helsingin pörssin aukeamista. Tänä aikana Oksaharju ehti päivittää blogiaan otsikolla ”Pörssiin odotettavissa verenpunainen päivä”. Lyhyessä blogikirjoituksessa Oksaharju kirjoittaa mm. seuraavaa:

”Keskiviikosta tulee joka tapauksessa maailman pörsseille todennäköisesti voimakas laskupäivä, jos Trumpin voitto varmistuu. Kaksinumeroisilta miinuslukemilta tuskin vältytään. Uskon, että jopa kaupankäynnin keskeytyksiä nähdään.”

Noh, jälkiviisaana on helppo naureskella että yhtäkään kaupankäynnin keskeytystä ei nähty. Oksaharjun veikkaamat verenpunaiset kaksinumeroiset pakkaslukematkin olivat lopulta normaalia nousua, niin Helsingissä kuin Wall Streetillä.

Miksi Oksaharju sitten koki pakottavaa tarvetta lähteä tekemään arvailujaan? Jukan arvailu tuntui olevan lähinnä yritys luoda markkinapaniikkia. Koko komeuden kruunaa blogin päätteeksi oleva Nordnetin mainos silloisesta USA-kampanjasta. Liekö tällä kampanjalla jotain yhteyttä Jukan lausuntoihin? Ettei vain pieni yritys olisi ollut saada aikaan paniikkia ja kansa liikkeelle tekemään kauppaa.

Koodilla "INSSIN" saat 25 euron alennuksen POP-Vakuutuksista

Case Fortum

Toiseen esille nostamaani tapaukseen ehdin itsekin hairahtua, tosin Jukan puolustukseksi todettakoon että ostolaidalla oli silloin myös Erkki Sinkko ja Tapio Kuula. Näiden kolmen ison perässä päätin minäkin piensijoittajana laittaa kesällä 2015 roposeni kiinni Fortumiin. Tuolloin Jukka Oksaharju sanoi ostavansa Fortumia isolla lapiolla.

Suora lainaus Jukan suusta oli ”Olen ostanut osaketta isolla lapiolla ja näillä kurssitasoilla jatkan ostamista aina vaan, kun rahaa tulee tilille”. Oksaharju hehkutti myös Fortumin tulevia osinkoja, miten kassassa on paljon rahaa ja miten Fortumin tavoitteena on maksaa kasvavaa osinkoa.

Tuolloin Fortum noteerattiin noin 16-17 euron hinnalla, ja tällä hetkellä se maksaa noin 14 euroa. Toki tuossa välissä on tilille kilahtanut parit osingot, mutta silti ei voida puhua järin onnistuneesta sijoituksesta.

Tuon kesän jälkeen Jukka ei ole paljoa ostamistaan Fortumeistaan puhunut. Sen sijaan joka kerta kun Oksaharjua haastatellaan osinkoihin liittyen, Jukka jaksaa muistuttaa miten Fortumin osinko ei ole kestävällä pohjalla. Totta, mutta aika erilaista tekstiä tulee mitä tuli kesällä 2015. Saman asian on huomannut myös Rikas Erakko, joka kirjoitti Oksaharjun Fortumeista blogiinsa seuraavaa:

”Vajaa vuosi sitten [kesä 2015] Nordnetin Jukka Oksaharju huusi täyttä kurkkua kaikkien mahdollisten medioiden kautta, että ostakaa Fortumia. Muistan otsikon josssa hän kertoi lapioivansa Fortumia salkkuun niin paljon kuin vaan saa käteistä revittyä. Nyt, osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeen, hän antaa kitkerää kritiikkiä Fortumin hallitukselle huonoista päätöksistä ja harkintakyvyn pettämisestä. Nämä päätöksethän oli tehty ja tiedossa jo silloin, kun Oksaharju kehoitti ostamaan Fortumia. Pakko kysyä, kenen harkintakyky tässä on pettänyt?”

Case Tikkurila

Fortumista hiljentymisen jälkeen Oksaharju on innostunut hehkuttamaan Tikkurilaa. Vanhimmat Oksaharjun Tikkurila-hehkutukset olen löytänyt vuodelta 2015, ja tuntuu että jokaisessa haastattelussa Jukka nostaa aina tuon maalivalmistajan esiin.

Esimerkiksi Sijoitustiedon haastattelussa Jukka povasi vuoden 2017 kurssiraketin olevan Tikkurila. Aivan putkeen tämä veikkaus ei osunut, sillä heinäkuussa Tikkurila antoi tulosvaroituksen, ja osake notkahti selvästi. Eipä tunnu tällä hetkellä myöskään vuosi 2017 olevan se Tikkurilan käännekohtavuosi.

Tätä kirjoittaessa Tikkurila on noin 6 % pakkasella vuoden alusta, kun samassa ajassa Helsingin pörssin yleisindeksi on seitsemän prosenttia plussalla. Ne jotka hyppäsivät Tikkurilan kyytiin tuolloin 2015, ovat suunnilleen nyt omillaan. Osingot mukaan lukien toki jo plussalla, mutta silti selvästi indeksille hävinneenä.

”Eihän taikuritkaan paljasta omia temppujaan”

Noiden ”sijoitusvinkkien” lisäksi minua itseäni Oksaharjussa on häirinnyt se fakta, ettei Oksaharjun salkku ole koskaan ollut julkinen. Oksaharju tykkää kyllä harrastaa namedroppaamista ja jokaisessa haastattelussa Jukka heittelee ilmoille eri yhtiöiden nimiä.

Lisäksi Sharevillessä Jukalla on oma salkku, mutta se on käsittääkseni täynnä aivan eri osakkeita mitä Oksaharju oikeasti omistaa. Shareville-salkulla ei ole siis mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kunhan vain on taas lisää eri osakkeita sekoittamaan sopulilaumaisen piensijoittajan päätä.

Monet puolustelevat Jukkaa että eihän gurun kuulukaan kertoa salkkunsa sisältöä, sillä eihän taikuritkaan paljasta temppujaan. Minä olen eri mieltä. Sellainen ”guru” joka ei paljasta salkkuaan on mielestäni pidemmän päälle aika heikko guru. Voisinhan minäkin piilottaa salkkuni ja lähteä jakamaan sijoitusneuvoja. Eiköhän aika äkkiä joku tulisi länkyttämään että eipä minulla ole varaa antaa neuvoja, kun en edes omaa salkkuani kehtaa näytellä. Se on kyllä kumma että Oksaharjun kohdalla monet ajattelevat eri tavoin.

Avoimet salkut tulevaisuutta?

Vesa Puttonen oli kanssani samaa mieltä. Vai olisiko realistisempaa olisi sanoa että minä olen samaa mieltä kuin Puttonen. Rahoituksen tohtori Puttonen (jonka luennoilla ymmärtääkseni myös Jukka Oksaharju on istunut) kirjoitti toukokuussa Sijoitustiedon kolumnissaan seuraavaa:

”Itsekurittomuuden tunnistaminen ja korjaaminen sekä markkinoiden ansojen tunnistaminen ei kuulosta kovin houkuttelevalta viestiltä sijoittajalle, joka haluaa tietää, mihin juuri nyt kannattaisi sijoittaa. Suomen Warren Buffett eli Jouko Brade opasti minua ystävällisesti aikoinaan. Hän totesi, että ei koskaan kannata neuvoa, mihin kannattaisi sijoittaa. Mutta aina voi kertoa, mihin itse on sijoittanut. Tällä hetkellä suurimmat sijoitukseni ovat seuraavat: 180 tuhatta Taalerin osaketta. 100 tuhatta Nokian osaketta. 110 tuhatta QPR Softwaren osaketta. 60 tuhatta NCC Groupin osaketta (tietoturvayhtiö Lontoon pörssissä). Miljoonalla eurolla osakehuoneistoja Helsingissä, Berliinissä ja Barcelonassa. Jonkin verran käteistä siltä varalta, että joku houkuttelevan tuntuinen kohde tulee vastaan.”

Boldasin itse lausahduksen mielenkiintoisimman kohdan. Ei kannata neuvoa mihin sijoittaa, mutta voi kertoa miten on itse sijoittanut. Tällä hetkellä Oksaharju noudattaa tuota neuvoa juuri päinvastoin, eli neuvoo kyllä mutta omia sijoituksiaan ei kerro.

Sattumaa tai ei, Puttosen kolumnin jälkeen (jonka muuten vielä Ilta-Sanomat nosti esille) muutkin sijoittajille tutut henkilöt ovat alkaneet paljastamaan avokätisemmin omia sijoituksiaan. Ensiksi sen teki Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén. Myöhemmin saman teki myös Helsingin Pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman, joka kertoi Arvopaperille melko kattavasti omistamansa kotimaiset suorat osakesijoitukset. Trendi näyttäisi nyt olevan sen puolella, että edes osa omista sijoituksista paljastetaan kansalle. Aika näyttää tarttuuko myös Jukka Oksaharju tähän syöttiin.

Gurut eivät aina ole sinun puolellasi – esimerkki vedonlyönnin puolelta

Jos haluaisi oikein ilkeillä Oksaharjusta, häntä voisi verrata Suomen ”betsiguruihin”. Näillä betsiguruilla tarkoitan kolmikkoa Aleksi Valavuori (Godfather), Esko Seppänen (Urheilujätkä) ja Jaajo Linnonmaa (Ultimattinen Gämblääjä).

Koko kolmikko esiintyy enemmän tai vähemmän ammattilaisena vedonlyöjänä ja jakavat sosiaalisissa medioissa erilaisia vetovinkkejä. Jokaisella heistä on omat peliyhtiönsä, joita suosittelevat seuraajiaan käyttämään. Vetovihjeet ovat usein naamioitu erilaisten meemien sekä omien ”luksuselämää” sisältävien statuspäivitysten seuraan, joilla houkutellaan etenkin nuorisoa lyömään vetoa.

Reilu 2 vuotta sitten Yleisradion MOT teki tutkimuksen kuinka hyvin kolmikon antamat vetovihjeet lopulta tuottivat. Palautusprosentit olivat 83-94 % välillä, eli tarkoittaa sitä että mikäli asiakas panostaa 100 euroa gurujen vinkkeihin, hän saa takaisin 83-94 euroa. Eli siis lopulta vain talo voittaa.

Kieltämättä tässä on vähän tuttuja piirteitä, jos osakevälittäjältään palkan saava sijoitusguru heittää omia sijoitusvinkkejään. Toki sillä erolla, että toisin kuin vedonlyönnissä, osakevälittäjä voittaa myös mikäli sinä voitat. Tärkeintä kuitenkin on että asiakas saadaan tekemään kauppaa.

Ylläoleva screenshot on otettu Seppäsen profiilista ennen Ylen julkaiseman tutkimuksen esittämistä. Sen jälkeen Seppäsen Twitter-profiilin tekstistä katosi kaikki vedonlyönti- ja peliyhtiöviittaukset. Samoin Urheilujätkän profiilit lopetettiin ja perustettiin uudestaan. Tästä syystä edellämainittuja meemejä on enää vaikea löytää.

Jos näiden betsigurujen toiminta kiinnostaa enemmänkin, niin kannattaa lukea Jatkoaika.comin foorumia. Sieltä löytyy omat kattavat viestiketjunsa niin Aleksi Valavuorelle kuin myös Esko Seppäselle. Siellä ei paljoa kaksikon päitä silitellä. Koko kansan suosikkipoika Jaajo taas pääsee selvästi kavereitaan pienemmällä kritiikillä, sillä hänellä ei ole omaa kritisoivaa viestiketjua olemassa. Näköjään sitä saa joitakin touhujaan anteeksi kun heittää arkiaamuina radiossa alapäähuumoria kansalle.

Lopuksi kuitenkin puolustuspuheita

Tarkoitukseni tällä kirjoituksella ei ole lytätä Jukka Oksaharjua maanrakoon. Jukka on loistava sijoituskirjailija, ja kirjoittaa hyviä kolumneja sekä jakaa tärkeää pörssitietoutta kansalle. Kirjat ovat helppoa luettavaa aloittelijoille ja Jukan sivallukset mm. poliitikkojen suuntaan ovat usein hyvinkin aiheellisia.

Pidän yhä Oksaharjua eräänä suurimmista esikuvistani. En ole siis kääntänyt takkia aiemman Esikuviani sijoitusrintamalta-tekstini jälkeen. Oksaharju on nuorena miehenä raikas piristys vahvasti eläkeläisten harrastukseksi profiloituneessa piensijoittajapiireissä. Suomalaiset piensijoittajat tarvitsevat Jukan kaltaisia nuoria intoa täynnä olevia sijoittajia takomaan taloustietoa suomalaisten päihin.

Vaikka Jukan sijoitukset ovat salaisia, luen silti yhä tarkasti kaikki Oksaharjun antamat kommentit ja kirjoittamat blogit. Kuitenkin toivoisin, että Jukka Oksaharju vielä joskus paljastaisi meille omat sijoituksensa sen sijaan että jatkuvasti namedroppailisi eri yhtiöiden nimiä. Tai päivittäisi edes Shareville-salkkunsa noin about suunnilleen omistamiensa osakkeiden mukaiseksi.

Myös vertaus osakevälittäjän ja vedonlyöntivälittäjän välillä ei päde aivan yksyhteen. Osakemarkkinat eivät ole nollasummapeliä kuten vedonlyönti, eli osakevälittäjä tienaa vaikka voittaisit, vedonlyöntivälittäjä taas häviää sinun voittaessasi. Siinä mielessä huonoja vinkkejä antava sijoitusguru ei tule olemaan pitkäikäinen. Sellaisen gurun hylkää pian sekä kansa että työnantaja. Mutta taas (kansan näkökulmasta) huonoja vedonlyöntivihjeitä antava betsiguru taas pysyy vedonlyöntiyhtiöiden rakkaana työntekijänä.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena oli muistuttaa piensijoittajia lähdekritiikin suorittamisesta, sekä siitä että sijoitusmaailmassa henkilöpalvonta ei kannata. Gurutkin voivat nimittäin erehtyä.